maanantai 19. marraskuuta 2018

Kaiverrusharjoituksia vol. 2

Runoja ja laivoja

Ajattelin aloittaa lukuvuoden kevyesti hopeakaiverruksella, jolla saisi kesän löysäilyn jälkeen lihasmuistia heräteltyä kaiverruksen maailmaan. Olin luonnostellut laivoja toista myöhemmin ehkä tapahtuvaa työtä varten, joten valitsin yhden luonnoksista tätä harjoitusta varten. Tein kaiverruksen sormuskaivertimella, jotta tottuisin sitä käyttämään paremmin.


Laatta valmiina kaiverrukseen.
Lisää kuvateksti


Valmis koru. 

Tässäkin harjoituksessa käytin sormuskaiverrinta. Olen suosinut enemmän runojen kaivertamista harjoituksissani nimien sijaan ja tässä harjoituslaatassa on Leinon runo, joka lukee näin;

Railo Jäässä

Railo jäässä. Laiva yössä.
Kone yksin jyskyy työssä.

Päällä tähdet tuimat. Ovat
matkamiehen mielet kovat.

Eespäin, vaikka kuolon kautta,
eespäin elontyöni tautta!

Lumeen laivan kokka piirtyy.
Vitkaan vuoret jäiset siirtyy.


Apuviivat auttavat pitämään tekstin 50 asteen kulmassa.


Otin luonnoksesta mallia laattaa varten.
Laiva valmiina.

Tekstin yksityiskohtia.

tiistai 18. syyskuuta 2018

Karvanaamoja

Nämä kaiverrukset ovat hieman vanhempia harjoituksia, jotka sain valmiiksi ennen kesälomaa. Halusin koittaa kättäni eläimien kaivertamisessa, jossa käytin malleina siskojeni koiria.

Ensin etsin koirista profiilikuvat facebookin syövereistä ja tulostin ne, jotta pystyin ottamaan niistä mallia.

Harjoittelin ensin piirtämistä paperille.
Ensimmäiseksi yritin vanhemman siskoni
Veeran koiran, Kidan kaivertamista.
 























Vilman koirista valitsin... kuvaukselliseman yksilön.

Memeristä löytyi juuri sopiva profiilikuva.
Ja Luna... noh...





Harjoittelun jälkeen piirsin Kidan levylle.
Karvanaama melkein valmis.
Memerin piiros levyllä.
Kaiverrus vaiheessa.

 Jälkiajatuksena päätin tehdä kaiverruksista avaimenperät. En ole varma mitä ensimmäisellä blitsausyrityksellä tapahtui, sillä aine ei suostunut tummentamaan kaiverrettua osaa. Toisella kerralla väri meni syvennyksiin toivotulla tavalla.

Mielenkiintoinen efekti.

Sahatut laatat.

maanantai 7. toukokuuta 2018

The Untrue Dark Ring

Lähde: Dark Souls wiki
Kaverini pyysi minua valmistamaan hänelle sormuksen Dark Souls nimisestä pelistä. Hän lähetti viereisen kuvan referenssikuvaksi ja tämän mukaan lähdin tekemään sormusta. Valmistin mallin vahaa viilaamalla ja kaivertamalla. Valmiiseen versioon pääsin kahden koekappaleen kautta, sillä vasta kokeilemalla huomasin kuinka homma oikein kuului tehdä.

Merkitsin ensin halutun muodon vaharenkaaseen, jonka mukaan lähdin viilaamaan. Tämän jälkeen otin korkeutta pois jättäen keskikolon ja kivien istukoille korkeutta.




Alkupiste. 
Muoto rupeaa tulemaan esiin.

Viilaamisessa sai olla tarkkana, sillä viila haukkaa helposti pehmeästä vahasta väärästä paikasta. Kun olin tyytyväinen korkeuteen pyörittelin muovailuvahamaisesta 'juustovahasta' pieniä palloja kiertämään korua. Pienin koon puolesta tämä oli aika haastavaa ja pariin kertaan irroitin tehdyt pallot ja tein niistä pienempiä, kunnes olin tyytyväinen vahamalliin.


Viilaa viilaa!

Kiinnitin palloja kiinni puikon avulla.



Vahamalli lähti parin kilpailukorun kanssa valettavaksi Koruvalimolle. Sormuksen saavuttua siitä piti irroittaa valukanava ja viilata pois sormuksen sisäpuolelle painuneita palloja jonka jälkeen vain kivet odottivat kiinnitystä.


Sormus valettuna.

Valmis sormus:




keskiviikko 25. huhtikuuta 2018

Leposija

Valmis koru.




Kuvasin tämän kilpailutyön valmistamisen videolle. Korun suunnittelu lähti karhun pääkallon ympärille, sillä halusin kokeilla 'kohokaiverrusta'. Yhdistin aikaisemmasta piirustusharjoituksestani kehykset kallolle, ja pidättäydyin kukkateemassa.

Tämä koru on kilpailutöistä ollut haastavin, sillä päätin istuttaa kaulakorun reunaan 27 mustaa cubic zirkonia kiveä rae-istutuksella, jota en ole vähään aikaan tehnyt. Kivien laittaminen osoittautuikin kunnon taisteluksi, varsinkin koska olen erittäin huono pitämään taukoja kun on työflow päällä. Taisinkin kiviä pusertaa 10 tuntia putkeen.

Kaivertaminen oli erittäin hauska uusi asia. Pidin siitä, kuinka työn aikana hoksasi kokoajan lisää kuinka hommaa oikeasti kannattaa tehdä. Tulen luultavasti tekemään tulevaisuudessa saman tyyppisiä töitä!



Koru kaulassa.


tiistai 17. huhtikuuta 2018

Lupaus

Sormuksen suunnittelu lähti siitä, että halusin tehdä jotain missä on filigraania. Valitsin koruvarastostani tippamuotoisen granaatin ja aloitin tekemällä sen istukan. Tämä oli jo tuttua puuhaa harjoituksieni jälkeen. Muotoilin hopealevyn palasen tipan muotoon, sahasin sen kahtia ja juotin palaset kiinni.


Istukan muotoilua.

Tipan juottamista.






Aloitin sormusrungon sahauksen. Merkitsin kohdat joihin halusin aukot filigraaneille ja valoaukon kivelle. Sahauksen jälkeen muotoilin rungon sormuksen muotoon ja juotin päädyt kiinni.

Merkinnät sahauskohdille

Sormusrunko muotoiltu.



Juotin kiven tukipalan paikalleen ja viilasin istukan pohjan sormuksen muotoon, jotta se juottuisi nätisti paikalleen.

Kivi-istukka.

Istukka juotettuna paikalleen.


















Tein filigraanilla pari kokeilua ja päädyin lopulliseen muotoon. Ensin meinasin juottaa yhteen pitkään palaseen kiinni kaksi pientä väkästä, ennen kun tajusin että saman efektin saa kauniimmin kahdesta palasesta. Juotin kasaan neljä filigraanikiekuraa sahatuille koloille. Juottaessa filigraaneja paikalleen juote lähti parista kohtaa juoksemaan sormusrungolle, jonka siistiminen oli haastavaa. Harmikseni huomasinkin intensiivisen kiillotuksen jälkeen filigraanien hieman kuluneen pois. Lopuksi kiinnitin kiven paikalleen.



Kaikki juotettuna kasaan.

Yllä kokeilukappale ja alla sormukseen menevä filigraani.


Valmis koru:




Piina

Kilpailukoru

Kokoonpano näyttää oudolta
merenelävältä.
Kylkiluut paikallaan.



Kun kylkiluut olivat paikallaan muotoilin pienen pieniä ruusuja juustovahasta. Tämä osoitautui mukavan haastavaksi pienen koonsa ja vahan pehmeyden takia. Vielä hauskempi haaste oli saada ruusut sisään ehjinä. Muistaakseni aukaisin pari kylkiluuta että sain ruusut siististi sisälle.

Lopuksi tein juustovahasta luurangolle solis- ja lapaluut.

Vahamalli koossa.
Vahamalli takaa.
Henkilön Valpuri Virtanen (@vapev) jakama julkaisu


Lähetin mallit valettavaksi Koruvalimolle parin muun vahamallin kanssa. Sieltä tulikin valupäivänä soitto jossa varoitettiin että korun valu ei sen massiivisesta ja erikoisesta koosta johtuen ehkä onnistu. Seuraavana päivä odotinkin jännänä että tuleeko sieltä soitto että koru ei onnistunutkaan, mutta kotiin saavuttuani odotti eteisessä paketti jossa korut olivat!

Koru valimolta.
Koru takaa.


Piinaketju pitenemässä.

Tuntui aika mahtavalta nähdä tämä hopeinen kimpale vihdoin valettuna! Postissa oli solisluut hieman vääntyneet, mutta hehkutuksen jälkeen sain niitä naputeltua paikoilleen. Tämän lisäksi piti siistiä rintalastaan laitettu valukanava pois ja pientä ropoisuutta sieltä täältä.

Päätin tehdä koruun itse ketjun ja päädyin piinaketjuun. Tämän ohjeet löysin netistä ja ajattelin pääsiäislomalla ketjua vääntää, mutta olin löytänyt huonot ohjeet ja eihän ketjun tekemisestä mitään tullut. Sain myös lomalla kunnon flunssan ja menetin viikon työaikaa, mutta viikon kuumeessa ollessani sormet syyhyivät työntekoon ja löysinkin youtubesta hyviä (englanninkielisiä tosin) videoita ketjun tekemiseen. Loppupäivä menikin ketjua vääntäessä!








Lisää kuvateksti
Lisää kuvateksti
Halusin tehdä ketjuille putkipäätteet, jotka antaisivat hyvän lisäyksen korun kokonaisuuteen. Valmistin ketjun paksuista putkea ja juotin hopealevyä toiseen päätyyn, jonka siistin putken muotoon. Sitten juotin putken kiinni ketjuun samalla kun juotin lenkin toiseen päähän kiinni.

Viimeiseksi juotin lenkit kiinni ja blitzasin koko korun tummaksi.


Juotin lenkit kiinni.
Paketti kasassa!

 Valmis koru: