keskiviikko 25. marraskuuta 2015

Kipsivalu



Valaminen eli valanta, myös valu, on nestemäisen aineen kaatamista. Esineiden valmistus valamalla tarkoittaa (useimmiten kuumentamalla sulatetun) valmistusaineen kaatamista tai painesyöttämistä muottiin. Sula aines täyttää muotin, jolta saamaansa muotoon valukappale jää kiinteydyttyään. Perinteisesti esineitä on valettu metallista, nykyisin myös muovista. Myös saviesineitä valmistetaan valamalla (savenvalanta).

Kipsivalulla valetaan pieniä ja yksityiskohtaisia metalliesineitä. Erityisesti kultasepänteollisuuden alalla se on lisännyt jatkuvasti suosiotaan kustannustehokkaana ja nopeana valmistusmenetelmänä. Esimerkiksi ylioppilaslyyra on valutuote.
Kipsivalun prosessi:
  1. Muotoillaan malli valettavasta kappaleesta, esimerkiksi messingistä. Lisätään malliin valukanavat.
  2. Tehdään vulkanointiprässillä kuminen negatiivi mallikappaleesta.
  3. Negatiivilla tehdään tarvittava määrä vahamalleja.
  4. Vahamalleista tehdään valupuu.
  5. Valupuu sijoitetaan purkkiin, joka täytetään kipsillä.
  6. Kipsin jähmetyttyä vaha sulatetaan pois vesihöyryllä.
  7. Kipsi poltettaan kovaksi.
  8. Onttoon kipsiin kaadetaan sula metalli joko tyhjö- tai epäkeskovalukoneessa.
  9. Puretaan kipsi jähmettyneen metallikappaleen päältä.
  10. Poistetaan metallikappaleista valukanavat ja tehdään viimeistelyhionnat ja pintakäsittelyt.

Valupuu
Valupuu valettuna










Lohikäärmeen vahamalli
Ensimmäisiä valutöitäni. Lohikäärme ei onnistunut.


Toisella yrityksellä lohis säästyi kokonaisena
Lonkeroisia vahhamalleja

Lonkerot valettuina


Lonkerot siistittyonä ja hopeoituina.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti